Lievästi ylipainoinen!

Jessssss, näyttihän se vaaka vihdoin ja viimein lievää ylipainoa! Olin jo eilen kirjoittamassa tekstiä jumituksesta, mutta tänään sainkin iloisen yllätyksen. Vyötäröltäkin on taas huvennut sentti.

Minä laihdun. Siis ihan oikeasti, olen jo vajaat 7 kg kevyempi kuin syksyllä. En ihan aina olisi uskonut oikeasti pystyväni tähän.

Vielä 2/3 matkasta normaalipainoon jäljellä, eli kolmasosan olen jo laihtunut. Nyt innolla karistamaan loputkin ylimääräiset kilot!

Just do it!

Niken markkinointiosaston ideoima slogan on aivan loistava. Olen ottanut sen motokseni kun alan miettiä, lähdenkö liikkumaan vai en. Vastaus on aina selkeä, just do it. Sama sopii myös esimerkiksi tentteihin, parempi vain mennä sinne saliin liikoja panikoimatta (joskus olen selvinnyt tenteistä vain rauhottavien lääkkeiden voimalla, menen niin helposti lukkoon ja paniikkiin). Vielä kun saisi tuon ajatuksen ulotettua vaikkapa siivoukseen, niin elämä alkaisi olla kuosissa. ;)

Eilen ei olisi huvittanut lähteä lenkille, mutta onneksi lähdin! Urheilusuorituksen jälkeen on aina paljon parempi olo.

Aina ei tietenkään kannata lähteä urheilemaan, esimerkiksi jos on kipeänä. Poikkeus saattaa olla kilpaurheilu, tänään Aksel Lund Svindal voitti miesten supersuurpujottelucupin sijoittumalla päätöskisassa toiseksi keuhkoputkentulehduksesta ja kuumeesta huolimatta. Hmm, ehkä itse tosin voisin jättää jatkuvan valituksen ja kuolevan leikkimisen vähän vähemmälle seuraavalla kerralla kun kuumemittari näyttää 37,1 C...

Juoksua

Kävin tänään 31 minuutin lenkillä, josta jaksoin juosta jopa 30 minuuttia! U-S-K-O-M-A-T-O-N-T-A! Alan olla jo jonkinlaisessa kunnossa siis.

Tervetullut tauko vaa'asta

Tulin toissapäivänä lapsuudenkotiini koiravahdiksi, olen täällä torstaihin saakka. Tänä aikana en pääse punnitsemaan itseäni, enkä myöskään ottamaan mittoja. Hetkellinen mielenrauha siis. Vaaka on kyllä mielenkiintoinen laite, se pystyy pelastamaan surkean aamun ja toisaalta pilaamaan hyvin alkaneen päivän. Onneksi alan oppia suhtautumaan vaakalukemiin hieman järkevämmin kuin aikaisemmin, ts. tajuan että hetkessä noussut lukema ei ole oikeaa lihomista.

Olo on kyllä kuin pienellä possulla, kuukautiset alkoivat ja muutenkin viikonloppuna tuli syötyä kaikkea scheissea. Äh, ärsyttää kun viikonlopusta toipumiseen tuntuu menevän melkein kaikki arkipäivät. Onneksi ensi viikonlopulle ei ole tiedossa mitään, eli voin hyvillä mielin vaikkapa urheilla ja syödäkin terveellisesti.

PS. Keittiövaakakin on juuri blogannut vaa'alla käymisestä.

Yritystä ja erehdystä

Tosiaan, blogia ja astetta järjestelmällisempää laihdutusta on nyt pari kuukautta takana. Silti edelleen ärsyttää, jos jokin asia tuntuu hankalalta. Esimerkiksi 600 g kasveja + vähemmän kuin 50 g hiilareita päivässä teettää työtä. Miksi olen edelleen kuvitellut, että laihdutus on helppoa, kunhan vaan alottaa? Että mitään ei tarttisi opetella? Että en erehtyisi kertaakaan? Eihän ekaluokkalaisten matematiikan opetustakaan aloiteta pitkän matikan YO-kokeella. Miksi sitten minun pitäisi tietää kaikki aterioiden oikeasta koostumuksesta, ja osata soveltaa sitä käytäntöön?

Tietenkin, olenhan minä laihduttanut aiemminkin. Pitkäjänteisin laihdutukseni on tainnut kestää kuukauden, yleisin kesto on noin viikko. Vau. Olenhan jo melkoinen laihdutusguru! :D

Oppiminen jatkuu, yrityksen ja erehdyksen kautta.

2 kuukautta blogia takana

Aika on vierähtänyt nopeasti! Tästä blogista ja muiden blogien seuraamisesta on ollut minulle suuri apu laihdutuksessani. On hienoa, kun on jokin paikka jonne voi rauhassa purkaa mietteitään laihdutuksesta.

Kiitos kaikille lukijoille, etenkin teille jotka olette kommentoineet!

Vauhdin hurmaa

Totesin tuossa jossain kommenttilaatikossa, että juoksen niin hitaasti, ettei vauhdin hurmasta voi puhua. No, eilen lenkki kulki ajoittain niin hyvin, että pääsin jopa nauttimaan vauhdista! Uskomatonta. Kuiva alusta taisi vaikuttaa. Jaksoin juosta 26 minuuttia 46 minuutin lenkistä, eli juoksin varmaan ekaa kertaa sitten en-tiedä-minkä enemmän kuin kävelin. Tästä on hyvä jatkaa!

Omituinen sudenkuoppa

On hienoa huomata edistyneensä, ja siitä toivottavasti saa rutkasti lisämotivaatiota. Joskus kuitenkin minulle on vaarassa käydä niin, että tulosten näkyessä tekee mieli syödä kaikkea epäterveellistä ja olla liikkumatta. Olenhan edistynyt "repsahduksistani" huolimatta, joten mitä väliä jos nyt vaikka syönkin pari karjalanpiirakkaa? Oikeastihan niillä satunnaisilla jäätelöannoksilla ei ole väliä, kunhan ne pysyvät satunnaisina!

Yksi aiempi laihdutukseni on osittain saattanut kaatua onnistumisen jälkeiseen mässäilyyn. Muitakin tekijöitä oli, lähinnä hillitön stressi ja unettomuus, mutta osasyy saattoi olla juuri tuo alitajunnan luulo, että mä saankin syödä mitä vaan, milloin vaan, miten paljon vaan.

Onko kenelläkään muulla ollut samanlaisia tuntemuksia?

Taas tuumakokoa pienempi!

Kävin Espritillä sovittamassa farkkuja, ja tadaa, koko 32/30 meni mukavasti päälle! 31/30 meni kiinni, mutta näytti aika kauhealta. Lähtökokohan oli 34/30 ja tavoite 28/30. Kolmasosa siis jo takana! Jee! Pakko kai alkaa uskoa, että olen oikeasti laihtunut, eivätkä H&M:n vaatteet ole venyneet salaperäisesti kaapissa...

Suklaata, texmexiä ja kasveja

En ole aikaisemmin pitänyt tummasta suklaasta, mutta nyt ihastuin tuohon Lindtin 70% suklaaseen. Seuraavaksi aion kokeilla 85% versiota. Sveitsiläinen suklaa on muutenkin aiemmin ollut mielestäni yliarvostettua, parasta on ehdottomasti belgialainen. Kamalinta suklaata saa Yhdysvalloista, Hersheysin patukoita saa Suomestakin joistain kaupoista. En suosittele.

Syötiin eilen taas tortilloja ilman tortillaa, mieskin tajusi nyt että se lätty on turha. Texmex-salaatti on ehkä parempi nimitys tuolle ruoalle. Tänään tekisi mieli taas kebabia salaatilla, mutta ehkä odotan viikonloppuun.

600 g kasviksia päivässä + hiilihydraatit alle 50 g päivässä on yllättävän hankalaa. Tykkään hedelmistä, ja mielestäni niiden syömisessä ei ole mitään väärää, joten en oikein tiedä kummasta tingin pakon edessä. Yritän nyt kuitenkin syödä enemmän vihanneksia.

Loin sivupersoonan

Hankin uuden mailiosoitteen, blogin nimen mukaisen. Sen mukana tuli myös uusi Blogger-profiili, sillä kolmen eri profiilin kikkailu olisi jo hankalaa ("oikea" profiilini, jonka irl-kaverit tunnistavat, entinen Montana ja tämä nykyinen). Tuli hieman skitsofreeninen olo, kun lisäsin tämän uuden Montanan tänne kirjoittajaksi, kävin hyväksymässä kutsun, kirjauduin taas vanhalla sisään, annoin uudelle admin-oikeudet, taas uudella sisään ja vanha profiili pois. Sekavaa? Kyllä!

Eli älkää ihmetelkö, jos bloginne lukijoissa näkyy kaksi Montanaa. Siirtelen pikkuhiljaa lukemani blogit tämän uuden tilin tietoihin.

Parjattu kalori

Kalori tarkoittaa energiamäärää, joka tarvitaan lämmittämään yhden vesigramman yhdellä Celsius-asteella normaalipaineessa. Kilokalori on luonnollisesti tuhat kaloria, mutta arkikielessä siitä käytetään termiä kalori.

En varmaankaan ole ainoa, jolle joku pilkunviilaaja on joskus ystävällisesti huomauttanut, että kilokaloreista puhuttaessa ei saa käyttää termiä kalori. Valitus on aiheellinen siinä tapauksessa, että kyseinen nillittäjä esimerkiksi ilmoittaa painonsa Newtoneissa ja massansa kilogrammoissa, ei kiloissa luoja paratkoon! Ihan yhtä epämääräinen termi pelkkä kilokin on.

Kalori ei ole SI-järjestelmän yksikkö, siispä joidenkin mielestä pitäisi puhua jouleista. Selvä homma, kai he säästä puhuessakin käyttävät Kelvineitä Celsiuksen sijaan? Aika viileää on ollut tänään, vähän alle 270 astetta.

Jotkut eivät vaan ymmärrä arkikielen ja tieteellisen selkkarin eroa...

Chocotastic group

Suklaanhimon kanssa taisteleminen on välillä hankalaa. Olen kätkenyt ne pirun Budapestit viinakaapin kauimmaiseen nurkkaan, joten päästäkseni niihin käsiksi minun on siirrettävä kaikki pullot syrjään. Toistaiseksi on toiminut.

Ostin tänään Lindtin 75 % tummaa suklaata, ehkä maistan sitä jo tänään. Toisaalta olen jo syönyt 27 kaloria yli tavoitteen, ja hiilarigrammojakin on jo tullut 42 - joista puolet tuoreesta ananaksesta.

Tehtiin tänään hampurilaisia. Mies söi omansa Reissumiehellä, minä jätin leivän pois. Oikein maukasta se oli silti, kokosin omani salaatista, paistetusta sipulista, tomaatista, jauhelihasta, ananaksesta, pekonista ja mausteista.

Tuomiopäivä koittaa: helmikuun tilinpäätös

Liikunta: ok, neljä kertaa viikossa ja kaksi kertaa punttia. Oli hauskaa, treeni on kivaa edelleen.

Ruoka: herkuton helmikuu ylittyi puolikkaalla laskiaispullalla, koska en osannut sanoa porukoilleni ei. En toisaalta edes halunnut kieltäytyä siitä, oli se sen verran hyvää. Söin siis pullan alapuoliskon ja täytteet. Humalaton helmikuu katkesi noin 28 h ennen loppumistaan, niin lähellä! Muualla asuva ystäväni oli käymässä, ja viiniä tuli hieman otettua. Minulla oli oikein hauska ilta, enkä kyllä peruisi sitä.

Ei nyt mennyt ihan putkeen tämä helmikuu. Katsotaan onnistuuko maaliskuu paremmin. Myönteiset käskythän usein ovat kieltoja tehokkaampia.

Yrttitarha

Meillekin paistaa taas aurinko sisään, joten voisin kuvitella yrttien alkavan pikkuhiljaa selvitä ikkunalaudalla. Nyt täytyykin sitten miettiä, mitä istuttaisin.

Basilika on ihan ehdoton. Kaverini suositteli thai-basilikaa, onko kenelläkään kokemuksia siitä? Miten se eroaa normaalista basilikasta?

Korianteria käytetään paljon intialaisissa ruoissa. Sellainen meillä oli syksyllä, mutta se vaatii ehkä hieman liikaa vettä.

Oregano on tuoreena aivan ihanaa, ja se sopii moneen ruokaan.

Chili voisi myös olla kiva, samoin tomaatti.

Pystyykö joku suosittelemaan jotakin kasvia? Asumme kerrostalokaksiossa, asunto on talon eteläpäädyssä, ikkunat ovat itään ja länteen. Lasitettu parveke on länteen päin. Emme ole viherpeukaloita, olemme molemmat joskus nuoruudessa onnistuneet tappamaan kaktuksenkin.

Maaliskuu

Jotkut varmaankin keksivät liikuntatavoitteeni maaliskuulle:

1. Liikuntaa 5 kertaa viikossa, joista yksi viikko hieman kevyempänä.

Liikkumiseni on mielestäni hyvällä mallilla, joten en ota muita liikuntatavoitteita.

Ruoka:

1. Syön 15 päivänä yli 600 g kasviksia.

Tämän lisäksi jatkan jo toteutuneita ruokailumuutoksiani. Haluan varmistua, että tekemäni muutokset tosiaankin juurtuvat ruokavaliooni. Siispä:

1. Kirjaan ruoat Kalorilaskuriin, jotta tiedän varmuudella missä mennään. Tästä saan poiketa 6 päivänä, eli joka viikko kerran ja joka toinen viikko kahdesti.
2. Syön kaikkina päivinä sen 500 g kasviksia.
3. Syön vähintää 5 päivänä viikossa enintään 50 g hiilihydraatteja päivässä.

Tärkeintä: nautin keväästä ja lisääntyneestä valosta!

Mitä opin helmikuussa

Tajusin taas kerran olevani tunnesyöjä. Kesätöiden hakeminen ahdistaa, joten mitäpä minä tein eräänä unettomana yönä? Söin cheddarjalapenoja ja lohkoperunoita. Pöh. Opetus: kaapissa olisi hyvä olla aina jotain hyvälaatuista, vähähiilihydraattista ruokaa. Hankin nyt ainakin tonnikalaa kuivakaappiin.

En ole immuuni suklaalle kaapissa. Kaupasta voin olla ostamatta suklaata, mutta jos sitä on kaapissa kotona... Seuraavana jouluna ja syntymäpäivänä aion erikseen pyytää muutamalta ihmiseltä, että he eivät antaisi suklaata lahjaksi. Jos on pakko, niin sitten esimerkiksi kolme Neuhausin konvehtia on paljon tervetulleempi lahja kuin joku suklaalevy. Aion myös pyytää äitiäni olemaan tuomatta ensi kuussa Kanarialta suklaata. Mieluummin olen ilman tuliaisia.

Sauvakävely ei ole vain mummojen laji. Tykkään silti enemmän juoksemisesta, siinä on siltikin enemmän asennetta.

Tekstien tunnisteet

Alan pikkuhiljaa ujuttaa tunnisteita näihin teksteihin. Kuka arvaa mistä tv-sarjasta kyseiset lainaukset ovat? :)

Turvoksissa vai mitä ihmettä...

Lauantaina paino oli 78 kg, tänään 79,3 kg. WTF? Pitäisi melkein oikeasti olla käymättä sillä pirun vaa'alla, se kun vaikuttaa niin voimakkaasti mun mielialaani. Nyt olisi loistava tilaisuus palata vanhaan, epäterveelliseen syömiskäytökseen: ahdistua painosta, olla syömättä niin kauan kunnes tulee ihan kauhea nälkä, jolloin sitten tulee ahmittua. Tuttua muillekin?

Ei, minä menen nyt paistamaan herkullisen munakkaan, ja syön sen hyvillä mielin.

Toissapäiväinen treeni tuntuu vieläkin vatsalihaksissa, mukavaa!

Asiasta kukkaruukkuun, on tosi kivaa ensin vääntää sivun verran osittaisintegrointia vain tajutakseen, että laskareiden vinkkipaperin ylälaidassa on annettu kyseisen integraalin vastaus valmiina...

Vesijuoksemassa

Kävin tänään vesijuoksemassa ekaa kertaa vuoteen. Uin myös pari altaanmittaa. Oli hauskaa olla taas pitkästä aikaa vedessä!

Minulla on parin viikon päästä solubiologian ja fysiologian tentit. Ajattelin lukemisen lomassa kirjoitella tänne hieman tieteellisempää näkökulmaa esimerkiksi eri ravintoaineista ja lihaksien kehittymisestä. Ehkä sitten jopa oppisin itsekin jotain... Toivottavasti edes jotakuta kiinnostaa!

Noiden edellisten lisäksi edessä on yhden selkkarin kirjoitus ja pari fysiikan välikoetta. Eli kiirettä pitää, mutta yritän ehtiä päivittämään tätä blogiakin.

Siis oikeastihan mä en sitten mitään muuta teekään, kun välttelen lukemista esimerkiksi bloggaamalla...