Muutamia ruokavalioni perusperiaatteita

Anonyymi kommentoija pyysi jokin aika sitten minua kertomaan ruokavaliostani ja liikunnastani. Olen yrittänyt pitää ruokapäiväkirjaa, mutta toistaiseksi paino on ollut sanalla yrittänyt. Toisaalta en usko, että kukaan välttämättä hyötyy sellaisenaan tarkasta listauksesta siitä mitä olen päivän aikana ahtanut mahaani. Muutamia yleisiä periaatteita voisin kuitenkin listata, tekee itsellenikin hyvää miettiä, millä perusteilla valitsen ruokani.

Tärkeintä minulle on ruoan maku. En suostu syömään pahaa ruokaa. Jotkut (ok, aika monet) pitävät minua hieman nirsona, mutta se on heidän ongelmansa. Mitä järkeä on syödä ruokaa, josta ei pidä? Se ei ole ikinä niiden kalorien arvoista.

Tästä päästäänkin sujuvasti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Yleisesti ottaen ruokavaliota remontoidessa tulisi vähentää joko rasvaa tai hiilihydraatteja. Rakastan rasvaisia juustoja, maustamattomia jogurtteja, avokadoa, kebabia, yleisesti ottaen ruokia, joiden pakkauksessa ei lue light. Toki vaalea leipä ja pasta ovat ihania, mutta niitä ei edes vähärasvainen ruokavalio suosittele. Makunystyräni tykkäävät siis enemmän vhh-ruoasta kuin kevyttuotteilla ryyditetystä vähärasvaisesta ruoasta.

Makuun liittyy myös jonkinlainen vuodenaikojen mukaan syöminen. Kesällä on ihania tuoreita vihanneksia, tällä hetkellä on kirpeitä satsumia tarjolla, talvella valikoima on valitettavan surkea. Näin lokakuussa alan jo hieman kyllästyä siihen ainaiseen kurkkuun ja tomaattiin, lisäksi ne alkavat kohta maistua pahalta, joten nyt on aika siirtyä taas paistettuihin vihanneksiin, kuten kesäkurpitsaan, paprikaan ja sieniin.

Syön aika usein epäsäännöllisiin kellonaikoihin. Talvella kunto-ohjaajani kiinnitti ensimmäisenä huomiota ihmeellisiin ruoka-aikoihini, ja olen yrittänyt korjata asiaa. Eteenpäin on toki menty vuorotyöajoistani, enkä ihan hirveän tarkkaan säännöllisyyteen edes halua ehdoin tahdoin pyrkiä. Päiväni eivät ole keskenään samanlaisia, joten miksi minun pitäisi yrittää syödä aina samaan kellonaikaan? En myöskään taida noudattaa ihan normaalia suomalaista ruokailurytmiä, syömme nimittäin päivällisen yleensä vasta klo 20-21. Syön useimmiten 3-4 kertaa päivässä, urheilupäivinä neljästi, muuten kolme kertaa riittää. Tämä on minulle sopiva määrä, jotkut ovat tyytyväisiä yhdellä aterialla, jotkut tarvitsevat niitä kuusi.

En yleensä juo kaloripitoisia juomia. Lempijuomani on ihan oikeasti raikas kraanavesi, lounaalla otan yleensä lasin piimää ja viikonloppuisin jonkin verran alkoholia. Kahvin juon mustana, ilman sokeria. Rakastan lattea makusiirapilla, mutta olen lattelakossa rahan ja kaloreiden säästön takia.

Syön liikaa kaikkea scheissea, kuten pizzaa ja jäätelöä. Juon myös joskus liikaa alkoholia. Pieni ryhdistäytyminen olisi ihan paikallaan. En halua kuitenkaan stressata liikaa asiasta. Syödyt ruoat ovat syötyjä, niitä en saa enää mitenkään pois elimistöstäni. Vaikeinta on katkaista herkuttelun ketju.

Suunnilleen näin minä siis syön. Ruokatottumuksiani ei kannata sellaisenaan kopioida omaan elämään, vaan Tim Gunnin sanoin: make it work! Eli etsi eri laihdutusohjeista ja muiden ihmisten onnistumistarinoista omaan kehoosi ja persoonaasi sopivat jutut.

PS. OMG, painan 72,4 kg! Mihin ne kilot lähtevät?

Hyvästit vanhoille lempivaatteille

Hieman haikeana siirrän kaksi koon 44 hametta ja yhdet L-koon olohousut kaapin perälle. Molemmat hameet olivat suosikkejani, mutta ne ovat liian isoja, eivätkä enää näytä hyvältä päälläni. Voi kyynel.

En tiedä, veisinkö hameet jossain vaiheessa räätälille pienennettäviksi tai myynkö/annanko ne pois. En aio enää ikinä joutua käyttämään niin isoja vaatteita, joten sellaisenaan säästäminen ei tule kysymykseen. ;)

Nälkä kurnii vatsassa, aika siis lähteä kauppaan! Mitäköhän tänään söisi...

OMG, WTF?

Painan 73 kg. Mitämitämitä, mihin ne viimeisimmät 700 g ovat hävinneet? Osa mahdollisesti lähti 1,5 viikkoa sitten luovuttamani veren mukana, mutta se ei selitä kokonaispudotusta.

Kävin muuten pitkästä aikaa spinningissä. Kesällähän olen pyöräillyt ulkona, mutta nyt säiden huononnuttua on aika siirtyä pikkuhiljaa taas spinningin pariin. Olipa rankkaa, mutta jälkeenpäin tullut endorfiinihumala muistutti taas, miksi itseään on joskus kiva rääkätä. :)

Tein eilen pähkinärouhesuklaata, josta tuli törkeän hyvää. Suklaa aiheutti ehdottomasti elämäni korkeimmat "suklaanousut", eli suklaasta tuleva hyvä olo, joka myöskin johtuu endorfiinista. Raakasuklaan resepti löytyy vaikkapa Voisilmäpeliä-blogista. Itse siis lisäsin noin puolikkaan pussin hasselpähkinärouhetta suklaan sekaan. Seuraavaksi ajattelin kokeilla kahvin lisäämistä suklaaseen. Chilikin voisi olla hyvää, entä jos kuivaisi mustikoita...

Going más rápido

En ole bloggailutaukoni aikana pelkästään maannut sohvalla mutustaen Fazermintejä ja katsoen Amazing Racea (11. kausi telkkarista, 15. kausi netistä).

Juoksin viikko sitten 11,27 km. Se on melko varmasti pisin koskaan juoksemani matka. Tunnustettakoon tosin, että välissä oli noin 200 m kävelyä. Olen iloinen ja ylpeä itsestäni. Ihan selkeästi olen kehittynyt alkuvuodesta, jolloin muistan iloinneeni jo kahden minuutin yhtäjaksoisesta juoksupätkästä. Nyt aikaa meni noin 1 h 25 min. :)

Olen myös huomannut kunnollisen levon tärkeyden. Muutama viikko sitten treeni tuntui pakkopullalta, kunnes loukkasin selkäni töissä ja jouduin lepäämään yhteensä 5 päivää. Ensin ahdisti, mutta seuraavalla viikolla urheilu tuntui ihanan helpolta ja rikoin vielä juoksulenkkieni nopeusennätyksen (8,2 km/h, joojoo, oon hidas).

Nälkä, mikä ihana tekosyy

Paino jumittaa edelleen. Viime viikon alin lukema oli 73,7 kg, tällä viikolla olen syönyt niin paljon kaikkea scheissea, että en ole uskaltanut hypätä vaa'an päälle.

Liikun varmastikin ihan tarpeeksi, 4-6 kertaa viikossa. Nyt täytyykin katsoa lautaselle, ja miettiä miten voisin syödä paremmin. Ensin tulee mieleen kaikennäköiset herkut, olen tällä viikolla syönyt mm. jäätelöä, Fazermintejä, pizzaa, kevätrullia, sipsejä, sipulicroissantin sekä ns. harmaalle alueelle kuuluvia ruokia eli perunaa, pastaa (vasta kolmannen kerran tänä vuonna!) ja leipää.

Jaa, että miksiköhän paino jumittaa? :D Jokainen noista edellämainituista on helppo ajatella yksittäistapauksena. Tiedättehän, syön nyt vain tämän kerran tätä, illalla/huomenna/ensi viikolla palaan normaaliin. Sama juttu seuraavan ruoan kohdalla. Monista "yksittäistapauksista" vaan syntyy suuri määrä huonoa ruokaa, eikä paino putoa vaikka miten liikkuisi.

Tämän hetken ongelmakohtani tuntuisivat olevan

1. Heti herättyäni ei ole nälkä, mutta jos en syö aamupalaa, kuolen nälkään töissä, jolloin on helppoa käydä ostamassa ruokalasta joku voileipä tai pahimmassa tapauksessa pulla.
2. Työpaikan ruoista usein houkuttelevin on pizza.
3. Olen eräällä laboratoriokurssilla, ja labrassa voi vierähtää 6 tuntia putkeen, klo 12-18. Sitten vielä kotimatka ja mahdollinen kauppareissu siihen päälle, ja nälkä on aika iso (plus mihin väliin ehdin urheilla?)
4. Viikonloppumenot, jotka onneksi näyttäisivät hellittävän.

Ratkaisuja edellämainittuihin

1. Syön aamupalan töissä. Otan siis jogurttia ja marjoja tai hedelmiä mukaan töihin, ja syön ne siellä.
2. Katson etukäteen viikon ruokalistan, ja otan eväät mukaan niinä päivinä, jolloin listalla ei ole mitään houkuttelevaa.
3. Nakitan miehen kauppaan labrapäivinä, ja syön heti kotiin tultuani jotain pientä, jonka voimin jaksan urheilla.
4. Muistelen, kuinka pidetään hauskaa ilman alkoholia...

Näillä siis mennään. Lisäksi pyrin taas kerran syömään kasviksia joka aterialla, ja olemaan syömättä sokeri- tai tärkkelyspitoisia ruokia viikolla.

Long time, no write

Kirjoitustaukoni aikana tapahtunutta...

• Olen laihtunut 10 kiloa viime syksystä! Vaakalukema on siis 73,8 kg.
• Olen urheillut mukavasti, 4-5 kertaa viikossa.
• Olen syönyt aika huonosti.
• Olen kärsinyt pienestä motivaatio-ongelmasta.

Tosiaan, laihduin vihdoin sen 10 kiloa. Hieno saavutus, sain paljon onnitteluja lähipiiriltäni, tosi kivaa, mutta nyt on vähän hankalaa motivoida itseäni seuraavaan tavoitteeseen. I'm number one, so why try harder?

Seuraava tavoitteeni on painaa 71 kg, mikä merkkaisi 10 kilon pudotusta tämän vuoden aikana. Koska tarvitsen jonkun superhyperüberhienon palkinnon itselleni, päätin juuri että saan ostaa ensi kuussa ilmestyvän uuden Wallanderin vasta kun paino näyttää 71 kg. Odotan sitä kirjaa kuin kuuta nousevaa, ja haluan saada sen käsiini mahdollisimman pian, mielellään heti ilmestymisaamuna. En tiedä, mihin aikaan lokakuusta kirja ilmestyy kauppoihin, joten aika näyttää saanko sen heti kirjahyllyyni.

Mopo karkasi käsistä ja meni metsään

Herkuton elokuu meni sitten aika lailla plörinäksi. Oi voi. Osoitin tällä viikolla kuitenkin taas pientä itsekuria. Olin jo lähdössä ostamaan jäätelöä, koska minua ei huvittanut lukea tenttiin, mutta käännyin talon kulmalta takaisin kotiin. Hampaitani operoidaan taas syyskuun alussa, ajattelin säästää jäätelöhetken sinne, jos vaikka lääkäri käskisi taas syödä jotain kylmää ja pehmeää. ;)

Syyskuussa voisin yrittää uudelleen herkutonta kuukautta, mutta yhdellä erotuksella. Silläkin uhalla, että kuulostan rappioalkoholistilta: kuiva valkoviini pääsee pannasta. Minusta on hauska ottaa viikonloppuna lasillinen tai pari (joskus toki pullollinen tai pari...), enkä halua kuluttaa jokaista herkkuhetkeäni siihen. En myöskään halua luopua alkoholista kokonaan. Humalahakuisen juomisen sen sijaan voisin pistää pannaan. En halua tuhlata arvokkaita viikonloppujani makaamassa krapulassa.

Toisin kuin sokeria, alkoholia ei ole pakko saada heti seuraavana päivänä lisää. Kovin hiilihydraattipitoisiin herkkuihin sen sijaan tulee minulla himo, ja niitä on pakko saada koko ajan lisää. Niissä yksi kerta/viikko rajoitus voisi olla toimiva, jos vain pystyisin pysymään siinä.

Tämän kuukauden herkut ovat siis tähän mennessä (22.8. aamu, tämä ilmestyy ajastuksella) olleet:

1. Dallaspulla (en ole kuukausiin syönyt tällaista, ja se oli jokaisen sokerigramman arvoista)
2. Aurajuusto-herkkusieni-sipuli -pizza (ei ollut edes hyvää)
3. Stockmannin mozzarellatäytteinen bagel (nami)
4. Arnoldsin mozzarellatäytteinen bagel (mmm...)
5. Cafe Picnicin juustopatonki (kestosuosikki)
6. Toinen samanlainen! (ei tosin heti edellisen perään)
   
7. Wayne's Coffeen vuohenjuustolla täytetty croissant (ihan jees)
8. Normaali murueskimo (kestosuosikki jo lapsuudesta)
9. Appelsiinisuklainen murueskimo (olikohan se joku tryffeli?)
10. Bakersin mozzarellalla täytetty leipä (oli aika pahaa)
11. Äitipuolen leipomaa sienipiirakkaa (ihanaa)
12. Itsetehtyä mustikka- ja omenapiirakkaa vaniljakastikkeen kanssa (parasta oli taikina)
13. Broileri-pastapaistosta vajaa puoli lautasellista (yök, viitsiikö tätä edes laskea)
14. Muutama siivu vaaleaa leipää ja oivariinia (hyvää)
    
15. 2 kevätkäärylettä (mmm...)
16. Kaakaojauhetta suoraan purkista (yllättävän hyvää)
17. Pieni vaniljalatte (ihan jees)
18. Piccolopullo (20 cl) Freixenet Brutia (hyvää)
19. 12 cl jotain kuivaa valkoviiniä (ihan ok, ei mikään uusi lemppari)
20. Kuiva omenasiideri, muistaakseni 0,45 l (outo sivumaku)
21. Jälleen 20 cl Freixenet Brutia (tämä juotiin rantakahvilassa, oli ihanaa)
22. Tuopillinen kuivaa omenasiideriä (hyvää, jälleen rantakahvilassa)
23. 0,5 l kuivaa omenasiideriä (ok, kotona)
24. 1,5 l kuivaa omenasiideriä (ihan jees, jälleen kotona)
25. Kaksi tuopillista kuivaa omenasiideriä (Art goes Kapakka, kuorojen kierros, tykkäsin)
26. 16 cl kuivaa valkoviiniä kiinalaisen ravintolan terassilla (ihan hyvää)
27. Tuoppi Hoegaardenia (lähes ainoa hyvä olut)
28. Pullo kuivaa kalifornialaista chardonnayta (juotu pitkin viikkoa, ei kauhean hyvää, en osta uudelleen)

Alkoholijuomat jakautuivat valkoviinipulloa lukuun ottamatta viiteen kertaan (17&18, 19-22, 23, 24, 25-26+osa siitä viinistä).

Houston, we have a problem...

-6,5 cm, - 1 kg!

Paino: 74,1, -1,0 kg
Mitat ja ero edelliseen/cm:
Rinnan päältä: 90 cm, 0
Alta: 75 cm, -1
Vyötärön kapein kohta: 70 cm, -1
Napa: 72 cm, -2
Lantioluiden päältä: 85 cm, -2
Takapuolen levein: 95 cm, -0,5
Oikea yläreisi: 55 cm, 0
Vasen yläreisi: 55,5 cm, 0
Oikea pohje: 34,5 cm, 0
Vasen pohje: 34 cm, 0
Oikea hauis levossa: 26 cm, 0
-jännitettynä: 30 cm, +1
Vasen hauis levossa: 26 cm, 0
-jännitettynä: 30 cm, +0,5

Huom! Otan itse mittani todella kireällä mittanauhalla, joten et ehkä halua verrata näitä itseesi. Vertaile mieluummin minun aiempiin mittoihini.

Halusin ottaa mitat kuukautisten aiheuttaman turvotuksen laskettua. Kokonaisvähennykseen ei ole otettu huomioon hauisten ympärysmittoja jännittyneenä, koska niissä plusmerkkinen tulos on ihan vaan positiivista.

-7 cm, -1,2 kg

Paino: 75,1, -1,2 kg
Mitat ja ero edelliseen/cm:
Rinnan päältä: 90 cm, 0
Alta: 76 cm, +2
Vyötärön kapein kohta: 71 cm, -1
Napa: 74 cm, -1
Lantioluiden päältä: 87 cm, -3
Takapuolen levein: 95,5 cm, -0,5
Oikea yläreisi: 55 cm, -0,5
Vasen yläreisi: 55,5 cm, 0
Oikea pohje: 34,5 cm, -0,5
Vasen pohje: 34 cm, -0,5
Oikea hauis levossa: 26 cm, -1
-jännitettynä: 29 cm, 0
Vasen hauis levossa: 26 cm, -1
-jännitettynä: 29,5 cm, 0

Suunta on siis taas alaspäin!

Askelkyykky <3

Herkuton elokuu on alkanut, ja olen pystynyt kieltäytymään jo muutamista mieliteoista ihan sen voimalla. Viime viikon herkku - okei, elokuuta siitä oli tasan 2 päivää - oli piccolopullo kuivaa cavaa ja 12 cl kuivaa valkoviiniä, joista tuli noin 220 kcal. Tämänkin viikon herkku tullee olemaan nestemäisessä muodossa.

Tein eilen pitkästä aikaa askelkyykkyjä salilla. Ensinnäkään ne eivät olleet niin tuskallisia kuin muistin, ja nyt on takapuoli mukavan kipeä. :)

Paino oli 75,2 kg aamulla, ei siis mitään mullistavan pientä, mutta onpahan kuitenkin alhaisin tänä vuonna.

Herkuton elokuu

Tasapaino kyseli herkuttoman kuukauden perään, ja Omenainen ehdottikin heti elokuuta herkuttomaksi. Haaste on täällä otettu vastaan hieman kauhistellen. Vartaloni on kuitenkin sen tarpeessa, uskon kuukauden lähes totaalikieltäytymisen tekevän minulle ihan hyvää.

EDIT: pikkelsi taisi olla haasteen ensimmäinen ehdottaja. :)

Onneksi on olemassa erilaisia sallittuja herkkuja, kuten ihanat juustot ja tuoreet marjat. Kerran viikossa saa sitten syödä jotain kiellettyä, jota tekee oikeasti mieli.

Muita mukaan haasteeseen?

Cooper

Juoksin eilen Cooperin testissä 1900 m. Kuntoni on siis keskitasoa. Yllätin itseni, uskalsin toivoa kykeneväni juoksemaan vain noin 1600 m.

En ole siis huonokuntoinen!

Monirakkulaiset munasarjat

Kävin tällä viikolla lääkärissä, koska kuukautisiani ei vaan kuulunut ja raskaustesti oli negatiivinen. Ultraäänessä diagnoosiksi tuli monirakkulaiset munasarjat, jotka voivat aiheuttaa epäsäännöllisiä kuukautisia. Laihdutus auttaa tähänkin vaivaan, eli jälleen kerran sain gynekologilta syyn laihduttaa. Muuten ei tarvitse tehdä mitään, ellei kuukautisten epäsäännöllisyys ala haitata elämää jossain vaiheessa.

Ilmeisesti monirakkulaiset munasarjat eivät automaattisesti tarkoita, että minulla olisi PCOS?

-10%

Vihdoin ja viimein olen karistanut 10% painostani. Vaaka näytti aamulla 75,3 kg. Maanantaina se oli vielä 76,1 kg, mutta kuukautisten lopulta alettua turvotuskin näemmä lähti.

Urheilurintamallekin kuuluu ihan mukavaa, olen pyöräillyt aika paljon. Viikonloppuna ajelin 100 km yhtenä päivänä, keskinopeuskin oli yli 19 km/h. Great success! Jaloissa alkoi tuntua loppuvaiheessa, ja ainakin kuvittelin huomanneeni, että näiden kilojen nostaminen mäen päälle on hitusen hankalampaa kuin vaikkapa 60 kilon. Taas yksi lisäsyy laihduttaa, olen henkisesti mäkispesialisti. Oikeastaan olen sitä myös fyysisestikin, nimittäin alamäkeen pääsee painavampana helpommin kovaa.

Kävin toissapäivänä pisimmällä juoksulenkillä todennäköisesti moneen vuoteen. Reilut 7 km meni yllättävän mukavasti, uskoisin pystyväni juoksemaan jo 10 km. Syyskuussa juostaan Espoon rantamaratonin ohessa Aaltokymppi, eli Aalto-yliopiston väelle tarkoitettu 10 km juoksutapahtuma. Yliopisto sponssaa osallistumisen, joten harkitsen sinne menemistä.

Suunta taas alas

Pääsin vihdoin pois painon jumittamisesta, eikä se vaatinut muuta kuin ottamista itseään niskasta kiinni. Olen syönyt tämän viikon kunnollisesti, liikkunut jo kolmesti, ja vaaka näytti äsken 75,7 kg. :) Se on toiseksi alhaisin paino tämän laihdutuksen aikana, painoin 75,2 kg maaliskuussa verenluovutuksen jälkeen. 300 g vielä 10% painonpudotukseen, ja enää muuten 11,1 kg normaalipainoon.

Kävin eilen vielä pyöräilemässä. Sää oli ihana, ei tuullut eikä ollut liian kuuma. Lenkki kesti noin 2 h 20 min, ja keskinopeus oli huimat 19,9 km/h, mikä on minulle erittäin hyvin. Huomenna uudestaan, tänään annan jaloilleni lepopäivän.

just another manic monday

Löysin taas liikunnan riemun pienen tauon jälkeen. Endorfiinit hyrräävät, ja olo on oikein hieno. Maanantaina kävin salilla, jonka jälkeen olo oli vielä niin energinen, maaninen olisi ehkä oikeampi sana, että lähdin vielä lyhyelle intervallilenkille. Olen hidas, se tuli ainakin todettua. Eilen käytiin miehen kanssa pyörälenkillä rantaa pitkin, maisemat olivat kauniita ja pyörä tuntui kulkevan suht hyvin. Sain myös hyviä ideoita juoksureiteille.

Tänään saatan hypätä taas pyörän selkään, tai antaa kipeille takareisilleni ja huonosti nukkuneelle keholleni lepopäivän.

Uskon olevani nyt matkalla parempaan suuntaan. Perjantaina astun vaa'alle, uskon ja toivon sen näyttävän alle 76 kg.

0 cm! 0 kg!

Otin mitat. Yhteismuutokseen en laske tuota vasemman hauislihaksen kasvua, koska se on positiivinen asia. Muuten 1,5 kuukaudessa ei ole tapahtunut juuri mitään, läskit ovat siirtäneet paikkaa. No, enpähän ole lihonut.

Paino: 76,3, 0 kg
Mitat ja ero edelliseen/cm:
Rinnan päältä: 90 cm, +1
Alta: 74 cm, -2
Vyötärön kapein kohta: 72 cm, +1
Napa: 75 cm, 0
Lantioluiden päältä: 90 cm, 0
Takapuolen levein: 96 cm, 0
Oikea yläreisi: 55,5 cm, -1,5
Vasen yläreisi: 55,5 cm, -0,5
Oikea pohje: 35 cm, 0
Vasen pohje: 34,5 cm, 0
Oikea hauis levossa: 27 cm, +1
-jännitettynä: 29, 0, 0
Vasen hauis levossa: 27 cm, +1
-jännitettynä: 29,5, +1,5

Lohirullia

Söin eilen ja tänään ihania graavilohesta tehtyjä rullia. Uusi kamerani saapui myös eilen, joten täytyihän sitä päästä testailemaan! Tässä siis ohjeet 3-5 rullan tekemiseen, riippuen tuorejuustokerroksen paksuudesta.

Tarvikkeet:

• graavilohta
• tuorejuustoa, itse käytin maustamatonta
• kevätsipuli
• ruohosipulia
• salaattia, romaine ainakin toimii hyvin
• coctailtikkuja
  

1. Silppoa yksi kevätsipuli ja ruohosipulia maun mukaan. Aioin ensin laittaa myös kurkkua rullien sisään, mutta huomasin että ne pysyvät paremmin kasassa ilman kurkkua.
2. Sekoita sipuli ja ruohosipuli pariin ruokalusikalliseen tuorejuustoa.


3. Levitä täytettä salaatinlehdelle.


4. Aseta lohisiivu salaatin päälle, kääri rullaksi ja työnnä coctailtikku keskeltä läpi.

Muutoksen psykologiaa

Työpsykologian tenttiin lukiessa törmäsin mielenkiintoiseen muutosohjelmaan, joka soveltuu yritysmaailman lisäksi myös laihduttamiseen. Transformatiivisessa muutoksessa poisopitaan vanhat tavat ja opitaan uusia toimintatapoja. Edgar Scheinin mukaan muutoksessa on kaksi pääperiaatetta

1. Eloonjäämisahdistuksen tulee olla suurempi kuin oppimisahdistus
2. Ennemmin tulee laskea oppimisahdistusta kuin lisätä eloonjäämisahdistusta

Toisin sanoen, ennemmin kuin syyllistetään ylipainoisia ihmisiä läskeistä, kannattaisi kannustaa heitä (meitä) löytämään sopiva tapa laihduttaa.

Oppimisahdistuksen puolustusreaktioihin kuuluu esimerkiksi ongelman välttely, eli kielletään muutoksen tarpeellisuus. "Olen tyytyväinen itseeni tällaisena", "minulla on isot luut", "en kuitenkaan ikinä onnistu", jokaisella on omat tekosyynsä. Vastuu voidaan myös yrittää siirtää jollekin muulle, esimerkiksi omia geenejään on helppo syyttää. Itse syytin entistä masennuslääkitystä, ja samalla sopivasti unohdin ne yli 10 kiloa, jotka tulivat lääkkeen lopettamisen jälkeen... Tiedän, että joillakuilla on ihan oikeasti jokin fyysinen vika, tai lääkitys, joka lihottaa, mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin meillä kaikilla ei ole.

Schein mainitsee kahdeksan tapaa, joilla luodaan psykologista turvallisuutta muutokseen.

1. Vastustamaton, positiivinen visio: eli kuvittele itsesi hoikkana, jaksavana ja terveenä ihmisenä.
2. Koulutus: opiskele terveellisiä elämäntapoja, opettele liikkumaan.
3. Oppijan osallistuminen: jokainen oppii hieman eri tavalla ja pitää eri jutuista, joten täytyy löytää oma keino päästä päämäärään. Kaikkien ei esimerkiksi tarvitse harrastaa juoksemista.
4. "Perheryhmien ja -tiimien" epävirallinen koulutus: läheisten tuki on tärkeää, ja ruoanlaitto on helpompaa jos saa koko oman ruokakuntansa syömään edes suunnilleen uuden ruokavalion mukaisesti.
5. Harjoitustilanteet, ohjaajat ja palaute: palautetta saa esimerkiksi vaa'alta ja mittanauhalta, ohjausta esimerkiksi laihdutusryhmistä tai kunto-ohjaajalta, harjoitustilanteeksi sopii vaikkapa aterioiden suunnittelu jossain kalorilaskurissa, jolloin voi etukäteen nähdä mitä kannattaisi syödä ja mitä ei. Valitettavasti laihduttamisessa on vaikeaa tehdä simuloituja harjoitustilanteita, mutta onneksi virheistä voi aina oppia!
6. Positiiviset roolimallit: lehtien onnistumistarinat ja muut laihdutusbloggaajat ovat loistavia esimerkkejä siitä, että muutkin ihmiset ovat pystyneet tähän.
7. Tukiryhmät: erilaiset laihdutusryhmät, nettikeskustelut, blogosfääri.
8. Palkitsemisjärjestelmät ja -rakenteet: palkitse onnistumisesi, mutta älä ruoalla.

Uskon itse, että laihdutus on aika pitkälti psyykkistä, ja mielestäni laihdutusoppaat saisivat keskittyä enemmän myös henkiseen puoleen. Scheinin mukaan onnistunut muutos vaatii noiden kaikkien kahdeksan kohdan noudattamisen, ei siis ihmekään että niin moni laihduttaja epäonnistuu. Pelkkä positiivinen visio itsestä hoikkana ja päätös uusien tapojen opettelusta ei riitä.

Minulta on aikaisemmin puuttunut ryhmän tuki ja palkitseminen. Tällä kerralla olen päässyt jo näin pitkälle nimenomaan blogini ansiosta. Olen saanut täällä purkaa mietteitäni laihdutusprosessista (kohta 7) ja saanut positiivisia roolimalleja (kuten jo melkein 20 kiloa pudottanut Omenainen).

Ei sittenkään niin paha

Kävin vaa'alla, se näytti vain 77,2 kg. Tuo ei ole edes aamupaino, todellisuudessa luulen painavani ehkä 76,8 kg! Pelkäsin olevani taas 80-kiloinen, mutta nyt kun tarkemmin ajattelen, niin kyllähän se näkyisi vaatteissa. Ehkä se suuri hiilarifestivaali09 oli hieman mielikuvitukseni tuotetta, en nimittäin muista milloin olisin syönyt pastaa. Muitakin tärkkelyspitoisia tuotteita (leipä, peruna, riisi) olen syönyt vain kodin ulkopuolella, ja silloinkin pienen määrän entiseen elämään verrattuna. Miksi syödä riisiä kiinalaisessa ravintolassa, kun kastike on paljon maukkaampaa?

Mitat otan heti, kun selkäkipu sallii. Tällä hetkellä kaikki selän liike sattuu, joten liikunta saattaa jäädä aika olemattomiin tänään. Alkanut flunssa onneksi lähti pois, olen enää vähän nuhainen.

Shape-lehti on muuten uudistanut nettisivunsa, kannattaa tsekata! Kutri.net on hävinnyt jonnekin bittiavaruuteen, harmi juttu.

PS. Pizzaa ja jäätelöä on siis mennyt ainakin kerran viikossa, en siis ole syönyt niin hyvin kuin tuosta aloituskappaleesta voisi luulla.