perjantai 22. toukokuuta 2009

Kipeät jalat

Huhhhuhhhhuhh, olen ihan jumissa. Kävin eilen rankimmalla juoksulenkillä vuosiin, reilut 6 km, keskinopeus 7,6 km/h. Se on minulle iso juttu, ei ihme että jaloissa tuntui loppusuoralla. Tänään olin rääkkispinningissä, olen ihan varma että se ohjaaja on ollut kaleeriorjalaivalla työnjohtajana edellisessä elämässään. Tunti oli siis loistava ja endorfiinit virtaavat edelleen!

Olen tällä viikolla myös treenannut alakroppaa ja vatsaa salilla sekä käynyt vesijuoksemassa. Huomenna olisi tarkoitus tehdä treeni yläkropalle, sunnuntaina taas alakroppaa jos en ole krapulassa.

Viime viikko meni vähän miten meni. Liikuin kunnolla vain kahdesti, lisäksi juoksin kaverin luota kotiin hakemaan likööripulloa (meiltä loppui alkoholi) ja pyöräilin takaisin. Matkaa oli noin 1,5 km/suunta, ja aikaa meni vajaa puolet Euroviisujen pistelaskuista. Lasketaanko se duathloniksi? :D

Ajattelin nyt viikonloppuna miettiä valmiiksi kasan aamiaisia, lounaita ja päivällisiä ensi viikolle. Siitä listasta olisi helppoa valita joka päivä ruoat, eikä tarvitsisi sen kummemmin miettiä joka ikinen päivä, mitä söisi.

Onko kellään vinkkejä ruokiin? Hiilihydraatteja saisi mielellään olla 5-8 g/annos, proteiinia noin 20-30 g/annos, rasvaa vapaasti ja kasviksia mielellään 150-200 g/annos.

torstai 14. toukokuuta 2009

+4,5 cm!

Paino: 76,3, +0,4 kg
Mitat ja ero edelliseen/cm:
Rinnan päältä: 89 cm, 0
Alta: 76 cm, +2
Vyötärön kapein kohta: 71 cm, 0
Napa: 75 cm, +2
Lantioluiden päältä: 90 cm, +1
Takapuolen levein: 96 cm, -1
Oikea yläreisi: 57 cm, +1
Vasen yläreisi: 56 cm, 0
Oikea pohje: 35 cm, -0,5
Vasen pohje: 34,5 cm, 0
Oikea hauis levossa: 26 cm, 0
-jännitettynä: 29, 0
Vasen hauis levossa: 26 cm, 0
-jännitettynä: 28, 0

Pelonsekaisin tuntein astuin vaa'alle ja käsittelin mittanauhaa. Mitään järkyttävää katastrofia ei ole tapahtunut, uskon että ensi kuussa suunta on taas alaspäin!

Mitä tästä opimme: stressi ja/tai lomaviikko eivät ole ihan hyviä juttuja laihdutuksen kannalta. Toisaalta, nyt kun kerrankin suunta on vääränlainen, saatan saada lisää motivaatiota palata ruotuun. Aikaisemminhan olen laihtunut, vaikka olisinkin elänyt vähän miten sattuu. Mahdollisesti sen rohkaisemana ("ei yksi jäätelö/siideri/mikä lie näy missään!") elin viime kuun hieman huonommin. Suunta on onneksi jo toinen, mutta otan nyt viikon kerrallaan.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Pyöräilyä

Spinningistä on ollut ihan selkeästi hyötyä. Vuoden ensimmäisen pyörälenkin keskinopeudeksi tuli noin 18,5 km/h, mikä taitaa olla uusi ennätykseni (siis ensimmäisen lenkin nopeudeksi)! Reitti on ollut jo vuosia sama, melko mäkinen Bodomin kierros. Oli hauskaa, ja itsetuntokin sai kaipaamaansa nostetta.

Toin sitten pyörän isältäni tänne omaan kotiini. Täältä pitäisi päästä aika helposti vaikkapa Kirkkonummelle pyöräilemään. Tykkään pyöräillä maaseudulla, kaupungissa on ihan liikaa liikennevaloja ja muita tielläliikkujia.

Jos saan töitä inhimillisen pyöräilymatkan päästä kotoa, niin voisin pyöräillä töihin vaikka edes muutaman kerran viikossa. Esimerkiksi koululle pääsen täältä usein jopa nopeammin pyörällä kuin bussilla.

tiistai 12. toukokuuta 2009

Viikko kerrallaan

Viime viikko meni oikein hyvin liikunnan osalta. Kävin kahdesti juoksemassa, kerran pyöräilemässä, kerran venyttelytunnilla ja kolmesti salilla. Pidin vielä kaksi lepopäivääkin.

Tällä viikolla aion...
  1. liikkua viitenä päivänä
  2. syödä vähintään 500 g rehuja päivässä
  3. harrastaa arkiliikuntaa, kuten kävellä kauppaan, mennä bussilla joka ei mene ihan tästä läheltä, siivota kunnolla (argh, vihaan siivoamista...) tms.
Ensi viikolla uudet tavoitteet, tai sitten pidän nuo samat, katsotaan millainen on olo!

perjantai 8. toukokuuta 2009

Parsakaalivuokaa


Tein uskomattoman hyvää parsakaalivuokaa tätä reseptiä mukaillen. Korvasin kerman paketilla (200 g) ruohosipulituorejuustoa ja ripottelin päälle aurajuustoa normaalin juustoraasteen lisäksi. Ihanan makuista, ja piirakka pysyi todella hyvin kasassa ilmankin pohjaa!

torstai 7. toukokuuta 2009

Luomien tarkkailu

Aurinkosuojajuttuni saa nyt jatkoa luomien tarkkailusta. Paras tapa ehkäistä ihosyöpää on tarkkailla itse omia luomiaan ja näyttää lääkärille epäilyttävät tapaukset. Lääkärissä voi käydä muutaman vuoden välein rutiinitarkastuksessa. Itsekin pitäisi varata aika, sillä edellisestä kerrasta on jo yli viisi vuotta aikaa.

Englannin kielestä tulevat ABC-säännöt epäilyttävien luomien löytämiseen:

A: asymmetria (luomen kaksi puolikasta ovat erimuotoisia).
B: border (luomen reuna on epätasainen).
C: colour (luomen väri on muuttunut).
D: diameter (luomen läpimitta on yli 6 mm).
Lääkärin vastaanotolle on mentävä aina seuraavan oireen vuoksi:
E: enlargement (luomi kasvaa tai muuttuu muilla tavoin).

Kannattaa ottaa valokuvat omasta ihostaan, joihin voi verrata muutoksien havaitsemiseksi. Muista myös päänahka!

Minulta on poistettu kolme luomea, selästä, jalkapohjasta ja häpykarvoituksen seasta. Yksi oli iso, yksi tumma ja yksi hyvin omituisen muotoinen. Yhdessäkään ei ollut mitään viittausta kasvaimeen. Luomen poisto on helppo operaatio, lääkäri viiltää veitsellä luomen irti paikallispuudutuksessa, jonka jälkeen haavaan laitetaan tikit ja luomi lähetetään patologille. Minä onnistuin tulehduttamaa selän ja jalkapohjan haavat, jonka jälkeen sain antibioottikuurin ja muistaakseni uudet tikit. Selässä on edelleen kolikonkokoinen arpi.

(ABC-ohjeet täältä)

Tämä oli muuten tämän blogin 100. teksti!

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Hyllyvät ihrat

Sain muuten taas uuden syyn lisää laihtua: on kivempi laskea tärisyttävää rinnettä jos vatsaläskit eivät hölsky. Samoin eilen juoksulenkillä alaselän ja takapuolen läskit hyllyivät. En nyt puhu esteettisestä vaikutelmasta, vaan se hölskyntä tuntuu epämiellyttävältä. Minulla on jo tukevat urheilurintaliivit, myydäänköhän jossain urheilukorsetteja? :D

Turvotuksesta huolimatta lasketteluhousuni menivät hyvin päälle, toisin kuin vielä tammikuun lopussa. En ostanut vielä uusia, katsotaan sitten ensi kauden alussa missä mennään. Tarvitsenko jo koon 36 silloin? Takistani en haluaisi luopua, se on kaunis, lämmin ja siinä on monta taskua, joten en yleensä tarvitse laskureppua mukaan. Varmasti vastaavia löytyy myös pienemmässä koossa.

Huomenna menen isin kanssa pyöräilemään. Samalla voisin kaivella vintiltä muutamia vanhoja vaatteitani. Sovitin muuten ennen lomalle lähtöä iltapukuani, jonka olen ostanut noin 64-kiloisena, ja sehän meni jo päälle, eikä edes näytä makkarankuorelta! Harmi vaan, että ei ole mitään iltapukujuhlia tiedossa. Voisin toki pitää vihdoin tuparit, astetta juhlavammalla pukukoodilla. ;)

tiistai 5. toukokuuta 2009

Täällä taas!

Laihdutus- ja blogitauon jälkeen palaan normaaliin elämään toivottavasti entistä pirteämpänä.

Tulin sunnuntaina viikon laskettelureissulta Lapista, oli oikein hauskaa! Laskin seitsemänä päivänä, joista muutamana päivänä ihan antaumuksella kun rinteet olivat vielä jonkinlaisessa kunnossa myös iltapäivisin. Alkuvuoden urheilu näkyi, laskin toisena päivänä ehdottomasti eniten porukastamme, ja olin ainoa, jonka lihakset eivät olleet kipeinä illalla ja seuraavana aamuna. Kannatti siis treenata jalkoja! Ensi kaudelle täytyy kehittää etenkin tasapainoa, minä kun onnistuin kerran kaatumaan myös penkiltä noustessa...

Laskettelun ja ulkoilun vastapainona tulikin sitten syötyä hiilihydraatteja ja juotua alkoholia suunnilleen yhtä paljon kuin fuksivappuna (huom, teekkarivappu kestää semmoisen viikon). Olo on edelleen turvonnut ja vähän nuupahtanut. Vaaka sanoi 77,9 kg tänään, uskoisin lukeman olevan jo huomenna pienempi kun turvotusta lähtee.

Ennen lomaa kriiseilin taas kerran opinnoista ja kesätyöttömyydestä, joten minulla ei ollut energiaa enää miettiä laihduttamista. Liikuin aika vähän, söin vähän kasveja, mutta en kuitenkaan tärkkelystä. Jäätelöä tosin meni, kiitos Ben&Jerryn uutuusmakujen... Tuli taas nähtyä, että mielentilan täytyy olla otollinen laihdutuksen onnistumiseen. Stressaantuneena ja/tai masentuneena ei jaksa miettiä enää ruokiakaan, ja syö juuri sitä mitä sattuu haluamaan.