lauantai 28. helmikuuta 2009

Mitä opin helmikuussa

Tajusin taas kerran olevani tunnesyöjä. Kesätöiden hakeminen ahdistaa, joten mitäpä minä tein eräänä unettomana yönä? Söin cheddarjalapenoja ja lohkoperunoita. Pöh. Opetus: kaapissa olisi hyvä olla aina jotain hyvälaatuista, vähähiilihydraattista ruokaa. Hankin nyt ainakin tonnikalaa kuivakaappiin.

En ole immuuni suklaalle kaapissa. Kaupasta voin olla ostamatta suklaata, mutta jos sitä on kaapissa kotona... Seuraavana jouluna ja syntymäpäivänä aion erikseen pyytää muutamalta ihmiseltä, että he eivät antaisi suklaata lahjaksi. Jos on pakko, niin sitten esimerkiksi kolme Neuhausin konvehtia on paljon tervetulleempi lahja kuin joku suklaalevy. Aion myös pyytää äitiäni olemaan tuomatta ensi kuussa Kanarialta suklaata. Mieluummin olen ilman tuliaisia.

Sauvakävely ei ole vain mummojen laji. Tykkään silti enemmän juoksemisesta, siinä on siltikin enemmän asennetta.

perjantai 27. helmikuuta 2009

Tekstien tunnisteet

Alan pikkuhiljaa ujuttaa tunnisteita näihin teksteihin. Kuka arvaa mistä tv-sarjasta kyseiset lainaukset ovat? :)

Turvoksissa vai mitä ihmettä...

Lauantaina paino oli 78 kg, tänään 79,3 kg. WTF? Pitäisi melkein oikeasti olla käymättä sillä pirun vaa'alla, se kun vaikuttaa niin voimakkaasti mun mielialaani. Nyt olisi loistava tilaisuus palata vanhaan, epäterveelliseen syömiskäytökseen: ahdistua painosta, olla syömättä niin kauan kunnes tulee ihan kauhea nälkä, jolloin sitten tulee ahmittua. Tuttua muillekin?

Ei, minä menen nyt paistamaan herkullisen munakkaan, ja syön sen hyvillä mielin.

Toissapäiväinen treeni tuntuu vieläkin vatsalihaksissa, mukavaa!

Asiasta kukkaruukkuun, on tosi kivaa ensin vääntää sivun verran osittaisintegrointia vain tajutakseen, että laskareiden vinkkipaperin ylälaidassa on annettu kyseisen integraalin vastaus valmiina...

tiistai 24. helmikuuta 2009

Vesijuoksemassa

Kävin tänään vesijuoksemassa ekaa kertaa vuoteen. Uin myös pari altaanmittaa. Oli hauskaa olla taas pitkästä aikaa vedessä!

Minulla on parin viikon päästä solubiologian ja fysiologian tentit. Ajattelin lukemisen lomassa kirjoitella tänne hieman tieteellisempää näkökulmaa esimerkiksi eri ravintoaineista ja lihaksien kehittymisestä. Ehkä sitten jopa oppisin itsekin jotain... Toivottavasti edes jotakuta kiinnostaa!

Noiden edellisten lisäksi edessä on yhden selkkarin kirjoitus ja pari fysiikan välikoetta. Eli kiirettä pitää, mutta yritän ehtiä päivittämään tätä blogiakin.

Siis oikeastihan mä en sitten mitään muuta teekään, kun välttelen lukemista esimerkiksi bloggaamalla...

torstai 19. helmikuuta 2009

Mitat

Otin nyt hieman laajemmat mitat itsestäni.

Rinnan päältä: 95 cm
Alta: 76 cm
Vyötärön kapein kohta: 73 cm
Napa: 78 cm
Lantioluiden päältä: 97 cm
Takapuolen levein: 99 cm
Oikea yläreisi: 60 cm
Vasen yläreisi: 60 cm
Oikea pohje: 36 cm
Vasen pohje: 36 cm
Oikea hauis levossa: 28 cm
Vasen hauis levossa: 28 cm

Paino: 78,5 kg.

Disclaimer: mitat eivät välttämättä ole vertailukelpoisia muiden ottamiin mittoihin. Noissa mittanauha on niin tiukalla kuin mahdollista, joten jos otat omat mittasi hieman löysemmällä nauhalla, niitä ei voi vertailla toisiinsa. Tärkeintähän on se, että kaikki omat mitat ovat keskenään vertailtavissa.

Tavoite loppukuulle: paino lievään ylipainoon, eli 900 g pois (29,94*1,61*1,61=77,6).

keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Travel on a jet plane, far away and breakaway

Pimeän talven jälkeen on ihanaa, kun aurinko paistaa taas. Harkitsin jo lenkille lähtemistä, minulla kun on aamupäivä vapaata, mutta ulkona on -10 C pakkasta! Ilmankos sisälläkin on vähän kylmä.

Itsellänihän ei ole vielä mitään tietoa kesästä, tai mistään lomamatkasta, mutta rakastan matkustamisesta haaveilua. Siksi ajattelin kirjoittaa muutamia vinkkejä lomaliikuntaan.

  1. Varaa jokin aktiiviloma: laskettelu, golf, vaellus, sukellus, ratsastus... Tämä on aika selkeä juttu. :)
  2. Jos menet kaupunkilomalle, kävele kaikkiin keskustan nähtävyyksiin. Kävellessä näkee paljon enemmän kuin esimerkiksi metrossa, ja samalla pääsee haistelemaan suurkaupungin tunnelmaa. Jos budjetti on todella tiukalla, se on tietenkin myös halvin tapa päästä paikasta toiseen. Los Angeles kävellen saattaa olla "hieman" haasteellinen, mutta yleensä melkein missä tahansa kaupungissa olennaisimmat nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä toisistaan.
  3. Rantalomalla voit valita hotellin, joka on kaukana rannasta ja keskustasta, ja mielellään vielä ylärinteessä.
  4. Valitse hotelli, jossa on kuntosali. Rantakohteessa valikoi paikka, jossa on iso uima-allas.
  5. Osta rantapallo, ja pelaa rantalentistä tai -futista. Saat helpommin tasaisen rusketuksenkin kuin pyyhkeen päällä maatessa.
  6. Lähde reilaamaan. 15 kg painavan rinkan kantaminen ympäri Eurooppaa käy työstä.
  7. Rentoudu ja nuku. Stressi ja unettomuus lisäävät keskivartalolihavuutta.
  8. Maistele paikallisia herkkuja, mutta älä syö itseäsi ähkyyn. Jos keksit tavan maistella amerikkalaisen aamiaispöydän sokerisia herkkuja (pannukakku, köyhät ritarit vaahterasiirapilla) tai ihania belgialaisia suklaita, oluita ja vohveleita kohtuudella ja lihomatta, kerro minullekin miten onnistut!
  9. Ruotsinlaivalla harkitse tarkkaan buffettia. Se on kallis, ja siellä tulee ähky. Halvemmalla saat parempaa ruokaa riittävän määrän laivan muissa ravintoloissa.
Eiköhän siinä olleet olennaisimmat. Ahkeralla kävelyllä sain kerran jopa pudotettua kilon Budapestissa. Kaukokaipuu on tällä hetkellä valtaisa, mutta rahaa ja aikaa on liian vähän. Onneksi keväällä on ainakin yksi Lapin reissu edessä.

tiistai 17. helmikuuta 2009

Kokeilin sauvakävelyä

Huhhuhhuh, sauvakävely oli todella yllättävän rankkaa! Perun kaikki aikaisemmat ajatukseni keski-ikäisten samanlaisiin tuulipukuihin pukeutuneiden pariskuntien sunnuntaikävelystä. Nyt väsyttää.

Tein sattumalta todella ihanaa fetasalaattia. Nälkä tosin saattoi vaikuttaa ruoan hyvyyteen. Salaattiin tuli jääsalaattia, kaksi keskikokoista kotimaista tomaattia, muutama aurinkokuivattu tomaatti, reilu ruokalusikallinen vihreitä oliivisiivuja, noin 70 g Arlan normaalirasvaista Apetinaa ja vähän vihreää pestoa kastikkeeksi.

Malttamattomuutta

Joskus iskee kärsimättömyys laihdutuksen suhteen. Haluaisin olla jo lähempänä tavoitettani, ja harmittaa kun en ole vielä siellä. Hehheh, onhan projektiani jo huimat 1,5 kk takana, missäs se normaalipaino viipyy?? Tällaisina hetkinä on hyvä katsoa taaksepäin ja miettiä kuinka pitkälle olen jo tullut, näinkin lyhyessä ajassa. Jokainen matka alkaa ensimmäisestä askeleesta.

Viime viikon liikunnat: 2*salitreeni, 90 min spinning, 80 min reipas kävely + 15 min onneton linkuttaminen kantapäähään ilmaantuneen rakon takia.

Syömingit: en pahemmin merkkaillut, en halua tietää. Toisaalta tietämättömyys lisää tuskaa, koska luulen, että tilanne ei ole ollenkaan niin paha kuin kuvittelin.

Kuukauden herkut on muuten nyt sitten syöty.

perjantai 13. helmikuuta 2009

Perhe ja ruokamuutos

Hei te kaikki muut ruokaremontoijat: miten perheenne/kumppaninne on suhtautunut ruokaremonttiinne?

Täällä suhtautuminen on toistaiseksi ollut varsin hyvä. Normiruokamme on jo aiemmin ollut varsin karppia, eli emme ole aikoihin syöneet riisiä tai pastaa, perunaakin suht harvoin. Sain jo aikaisemmin miehen vaihtamaan täysjyväpastaan. Minä olin se suurempi tärkkelyssyöppö, miehelle taas maistuu paremmin sokerijuomat (kokis, juissi).

Meidän molempien ruokatottumukset ovat muuttuneet tämän suhteen myötä. Mies on oppinut tykkäämään avokadosta ja kookosmaidosta, teemme vielä töitä parsa- ja kukkakaalin kanssa, minä taas olen oppinut syömään pääruokia ilman maitoa ja kananmunaa miehen allergioiden takia. Onneksi nykyisin on olemassa erilaisia soija- ja kauramaitotuotteita, mutta niitä tulee käytettyä harvoin. Odotan mielenkiinnolla seuraavaa pizzapäivää, minä aion tehdä pizzani uunivuokaan ilman pohjaa, ja miehelle tietenkin tulee pizza ilman juustoa. Tosin ei sekään kuulemma sitä pohjaa tarvitse, eli täytyy varmaan hankkia toinenkin uunivuoka...

Tämä aihe tuli mieleen, kun haluan carbonara-kastiketta. Hmmh, se varmaan onnistuu myös kaurakermaan...

Äitini ei tiedä tästä vielä mitään, isi on ollut kannustava. Isi taisi joskus itse olla zonella, ja suositteli sitä minullekin.

Viikon herkku

Nyt harmittaa. Söin viime yönä Budapest-konvehteja, eli siinä meni tämän viikon herkku. En saanut unta, oli nälkä ja teki mieli jotain makeaa. Mitä, eihän mulla pitänyt olla kauheaa makeanhimoa. Budapestit eivät edes ole lempisuklaitani, kaukana siitä. Äh.

Huomenna on kaverin bileet, joissa on tarjolla varmasti jotain hyvää syötävää. Ensi viikolla on se penteleen hammasleikkaus, ja suunnilleen ainoa syy miksi uskalsin varata ajan on sen jälkeinen jäätelönsyönti (hampaiden terveyskin kuuluu terveelliseen elämään). Helmikuun vikalla viikolla on vielä yksi tilaisuus, jossa on kaikkea hyvää. Eli jostain noista joudun nyt tinkimään, todennäköisesti huomisesta. Menen tietenkin paikan päälle nauttimaan hyvästä seurasta, ja ehkä sieltä löytyy jotain "sallittuakin".

Nyt tarttisin rohkaisua ja tsemppiä.

torstai 12. helmikuuta 2009

Pekonilihapullia ja paistettuja vihanneksia

Tänään kokkailin pekoniin käärittyjä lihapullia ja paistettuja vihanneksia.


Tarvikkeet:
-paketti pekonia
-jauhelihaa, tällä kertaa 430 g
-mausteita, esim. mustapippuria, paprikaa, chiliä, valkopippuria, suolaa...
-Pirkka Grillatut vihannekset -pussi
-hammastikkuja (itse en löytänyt näitä)

Jos haluat pekonista rapeaa, paista sitä hetki pannulla (bongasin tämän vinkin Voisilmäpeliä-blogista)
Sekoita jauheliha ja mausteet, lihapullat pysyvät oikein hyvin kasassa ilmankin kananmunaa, myös korppujauhot tms. ovat tarpeettomia. Tietenkin voit sekoittaa niitä taikinaan, tai lisätä esim. aurajuustoa. Sitten muotoile niin monta lihapullaa kuin on pekonisiivuja, ja kääri pekonisiivut lihapullien ympärille ja kiinnitä hammastikulla

Paista 200 asteessa 20 minuuttia.

Pullien paistuessa kypsennä vihannekset pekonirasvassa. Pekonin rasvasta muuten yli puolet on tyydyttymätöntä (pekoni Finelissä).

Yhden pekonipullan ravintosisältö: 140,6 kcal, pr 12,9 g, hh 0,2 g, r 9,9 g. Tulin täyteen kolmesta ja puolikkaasta pussista vihanneksia.

Goalainen katkarapucurry


Tein ruoan hieman eri reseptillä kuin kirjassa, koska en löytänyt kaikkia aineksia.

Ensin otetaan sopiva määrä katkarapuja (meillä 300 g, kirjassa 680 g), cayennepippuria ja kurkumaa. Meillä ei ollut cayennea, joten käytin chiliä. Huuhtele katkaravut kylmässä vedessä, ja sekoita joukkoon mausteet. Sekoittaminen sujuu kätevästi kumihanskalla suojatulla kädellä. Peitä kelmulla ja laita jääkaappiin 30 minuutiksi. Itse tein tämän vaiheen jo iltapäivällä, joten katkikset olivat jääkaapissa nelisen tuntia.

Kastikkeeseen käytin:
-purkki kookosmaitoa, tällä kertaa Blue Dragon -merkkistä, koska se oli halvinta. Kookosmaitojen ravintoainesuhteissa on muuten eroja, kannattaa tutkia. Light-versiokin on ihan ok.
-2 sipulia pilkottuna
-10 g inkivääriä, eli sellainen peukalonpään kokoinen pala pilkottuna (voi myös raastaa), kirjassa sanotaan 2 rkl
-yksi yksikyntinen valkosipuli pilkottuna, kirjassa puhutaan 2 kynnestä, pyh sellaiselle määrälle sanon minä!
-2 tuoretta chilipaprikaa, kirjassa vain 1. Kannattaa maistaa yhtä siementä, ja sen tulisuudesta päätellä kuinka paljon haluaa siemeniä ruokaan. Noissa oli pieni jälkipotku, ja laitoin molemmat chilit siemenineen. Jos käyttää habaneroa, suosittelen ehdottomasti kumihanskoja käsittelyyn.
-2 rkl öljyä paistamiseen
-juustokuminaa, eli jeeraa oman maun mukaan, kirjassa 1 tl, itse laitoin enemmän
-laitoin myös vähän valmista keltaista curryjauhetta

Kirjan mukaan mausteiksi kuuluisi vielä kuivattu korianteri, joka unohtui, currylehdet, joiden saatavuudesta ei ole tietoa, suola ja sokeri. Sokeria en laittanut, suolan korvasin ripauksella thai-kalakastiketta. Lisäksi laitoin sekaan noin 200 g wok-vihanneksia, koska vihannekset nyt ovat terveellisiä. :D

Ensin kuullotetaan sipuli öljyssä. Siihen lisätään valkosipuli, inkivääri, chili ja mahdolliset currylehdet. Paistetaan noin 1 minuutti. Lisätään korianteri ja juustokumina, paistetaan noin 2 minuuttia. Lisätään kookosmaito ja wok-vihannekset (vihannekset voi varmaan lisätä missä vaiheessa vaan), annetaan kiehua hiljalleen osittain peitettynä 10-15 min. Lisätään katkaravut, suola ja sokeri ja tarjoillaan melkein heti. Katkaravut eivät saa kiehua, silloin niistä tulee kumimaisia.

Lisukkeeksi voi keittää riisiä, mutta ruoka oli ihan hyvää ilmankin. Tulisuutta oli juuri sopivasti, eli nenä aukesi mutta silmät eivät vuotaneet.

Alkuperäisessä reseptissä käytettiin myös tamarindia. 2,5-sentin pala liotetaan 1,3 desissä kuumaa vettä. Kun se on pehmeää, siitä puristetaan hedelmäliha ja nesteet ruokaan (pulp and juices). Eli mash through wire strainer, reserve pulp and juices. Discard solids. En tiedä mistä tamarindia saa, enkä tiedä mikä on wire strainer. Se lisätään ruokaan myös ihan lopussa.

Eilisen ruoat

Mun piti ottaa valokuvat kaikista eilisitä ruoista, mutta kamera ei nyt kertakaikkiaan toimi kunnolla. Osa kuvista on otettu kännykällä, joten laitan ne nyt tähän teidän iloksenne. Kuvanlaatu on huono, tiedetään. Ulkona toi kännykamera on ihan loistava, aurinkoisena päivänä otetuissa kuvissa mä en huomaa mitään eroa kameraan.

Aamulla 100 g vadelmia ja turkkilaista jogurttia n. 150 g. 222 kcal, pr 6 g, hh 10,4 g, r 15,8 g.

Iltapäivällä 100 g cantaloupe-melonia, 20,1 kcal, pr 0,6 g, hh 4,1 g, r 0,1 g.



Päivän mittaan kaksi karppaus.infon mantelileipä-reseptillä valmistettua leivänpuolikasta, joiden päällä voita (siis ihan oikeaa voita!), goudaa ja metukkaa. Lisäksi yksi tomaatti, mies oli ostanut kotimaisia tomaatteja, maku oli n kertaa parempi kuin ulkomaalaisen talvitomaatin. Leivistä tuli 606,7 kcal, pr 31,6 g, hh 2,1 g, r 52,1 g. Tomaatista tuli 10,1 kcal, pr 0,3 g, hh 1,7 g, r 0,2 g.



Illalla tehtiin goalaista katkarapucurrya Monica Pradhanin The Hindi-Bindi Club -kirjan reseptillä hieman muokattuna (mistä muka saa tamarindia ja currylehtiä?). Kirja kertoo kolmesta toisen polven intialaisista maahanmuuttajista USAssa ja heidän äideistään. Tarina on ihanan lämminhenkinen, ja jokaisen luvun perässä on vähintään yksi suussasulava resepti. Aiemmin olen kokeillut kirjan chai-teetä ja currykanaa. Jos joku haluaa, voin kopioida reseptin tännekin. Jos reseptin jakaa neljään annokseen, yksi annos painaa 273 g, siinä on 325,8 kaloria, pr 15,4 g, hh 9,7 g, r 25,5 g.

Jälkiruoaksi halusin vielä vadelmasmoothien, jossa oli 50 g vadelmia ja 200 g turkkilaista jogurttia. 267 kcal, pr 7,1 g, hh 10,5 g, r 20,4 g.

Lisäksi napostelin yhden palan goudaa, 114 kcal, pr 6,9 g, hh 0 g, r 9 g.

Päivän saldo oli 1565 kcal, pr 68 g, hh 38 g, r 123 g. Vajetta tuli 1147 kcal, kiitos kahden spinningtunnin.

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Kasvikseton päivä

Mitä ihmettä, en ole tänään syönyt yhtäkään kasvista. Hyvä asia on se, että viimeksi tällainen päivä oli joskus viime vuonna. Huhhuh, nyt täytyy tsempata, etten palaa taas vanhoihin tapoihini! Huomenna rehuja naamaan jokaisella aterialla.

tiistai 10. helmikuuta 2009

Meitsi kuvina

Päätin ottaa muutaman valokuvan itsestäni myöhempää vertailua varten. Pahoittelen surkeaa kuvanlaatua, kuvat on otettu Nokian N70-puhelimen kameralla, koska kamerani on ensinnäkin vähän rikki, ja lisäksi kadonnut.





(Jos joku tunnistaa minut tästä, niin shh, haluan pitää tämän blogin vielä salaisuutena.)

maanantai 9. helmikuuta 2009

Helmikuun palkinto

Kuukauden palkinnon tulee olla niin kannustava, että se saa lähtemään vaikka räntäsateessa ulos lenkille. Mikään Diorin ripsiväri ei sellainen ole, nimittäin todellinen rakkauteni ovat kirjat. Luen varsin paljon, ja haluan omistaa kaikki lempikirjani, ja mielellään ison kasan muitakin. Lempipaikkani Helsingissä on Akateeminen kirjakauppa, ja ulkomailla on pakko päästä aina johonkin paikalliseen kirjakauppaan.

Maaliskuun alussa siis toivottavasti tilaan Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -sarjan setin, johon kuuluu 7 kirjaa. Twilightin innoittamana päädyin katselemaan netistä True Blood -nimistä vampyyrisarjaa, joka perustuu Harrisin kirjoihin. Haluan nyt sitten lukea kirjat.

Viime viikko sujui hyvin, liikuin neljästi, joista kaksi oli urheilua. En juonut yli neljää annosta alkoholia kerralla, ja söin vain yhtenä päivänä jäätelöä.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

The incredible shrinking woman!

Kiitos kaikille kannustuksesta edelliseen viestiin! Kommenteistanne tuli todella hyvä mieli.

Kävin sitten huvikseni tänään vaa'alla ja otin mitat. Tuloksen voi nähdä sivupalkista Vaikka en alkuviikosta merkkaillutkaan ylös mitään syömisiäni, paino oli silti tippunut 300 g. Seuraava mittausajankohta on ensi viikonloppuna kuukautisten loputtua. Jostain luin, että kuukautisten viimeinen päivä olisi hyvä ottaa vakiomittapäiväksi.

Enää 1,6 kg lievään ylipainoon! 400 gramman päästä olen laihtunut 5 kg. Senttejä on kadonnut monta, jossain vaiheessa tahdin on pakko hidastua. Muuten lantioni ympärysmitta olisi 48 cm, sitten joskus kun painoni on 59 kg. :D Huomatkaa muuten olla-verbin tapamuoto.

Kävin eilen pikaisella intervallilenkillä. Juoksin neljä kertaa yhden jyrkän ylämäen ylös, yhteen nousuun meni noin 25 s. Tunsin oloni hyväksi, vahvaksi, urheilijaksi. Musiikki kannusti, juuri kun mietin jaksanko vielä neljännen nousun, iPod päätti soittaa minulle Queenin Show Must Go Onin, joka on hyvä kannustus lenkin eteenpäinvientiin. :)

Löytöjä omasta vaatekaapista

Innostuin eilen sovittamaan vanhoja pieneksi käyneitä vaatteitani. Lähestulkoon kaikki ovat nyt sopivia! Saan taas vanhat lempihameeni käyttöön, samoin erään vanhan ihanan t-paidan. Olen siis ihan oikeasti laihtunut. Olin todella onnellinen eilen.

Vyönlenkki kuitenkin puhui karua kieltään, se menee edelleen samaan kuin viime keväänä. En tykkää käyttää vyötä, joten en ole sellaista käyttänyt sitten viime kevään, mutta nyt on pakko kun farkut eivät muuten pysy päällä.

lauantai 7. helmikuuta 2009

Taustakuvani


Kasasin muutaman hauskan Viivin ja Wagnerin tietokoneen taustaksi.

Äänestyksen tulos

Kysymyshän oli, että saanko ostaa palkintoni hyvin menneestä tammikuusta, vaikkei se mennytkään ihan täydellisesti. 18 ihmisen mielestä vastaus on kyllä (ei, en käynyt itse äänestämässä 18 kertaa ;) ), ja yhden mielestä ei.

Kansa on puhunut, joten ensi viikolla siis suuntaan Helsingin Stockmannin MAC-tiskille ostoksille.

Viikon herkku

Jäätelön himo kasvoi eilen vastustamattomaksi, joten söin Ben&Jerryn Chunky Monkey -jäätelöä. Se on banaanijäätelöä, jonka seassa on saksanpähkinäpaloja ja banaanin muotoisia suklaapaloja. Nam! Kaloritkin jäivät miinukselle, koska kävin rääkkispinningissä ja korvasin ruoan jäätelöllä (lapset, älkää kokeilko tätä kotona!). Nyt olen saanut koko viikon vaivanneen makeannälän pois, ja voin hyvillä mielin taas keskittyä niihin hieman terveellisimpiin ruokiin.

Kohta alkaa alppihiihdon MM-kisoissa miesten syöksy, se pitää katsoa (ja olla kokeilematta kotona). Motivoiko penkkiurheilu ketään muuta urheilemaan itse? Minulle tulee yleensä urheilua katsoessani hirveä hinku päästä itse tekemään (ei välttämättä samaa lajia, koska esimerkiksi jalkapalloa rakastan katsoa mutta inhoan pelata itse).

Haluan myös Alpeille, mieluiten nyt heti. Toivottavasti Lotossa onnistaa tänään. :D

Hauskaa viikonloppua kaikille lukijoilleni! (espressoa naamaan, niin musta tulee ihan ylipirteä)

(Olen muuten aina käyttänyt paljon sulkeita, en ole päässyt tavastani eroon.)

torstai 5. helmikuuta 2009

Miksi en ole aiemmin onnistunut

Olen hieman miettinyt, miksi en ole aikaisemmin laihtunut. Olen keksinyt ainakin pari ihan hyvää syytä:
  1. Laihdutus on pitkäjänteistä toimintaa
  2. Kannattaa oikeasti tietää, mitä syö
  3. Pitää löytää se itselle sopiva ruokavalio, oli se sitten lowfat tai lowcarb tai mikä ikinä
Nuo asiat ovat siis ennen puuttuneet. Olen aiemmin onnistunut pienentämään mittojani jonkun kuukauden kerrallaan, mutta se on sitten aina jäänyt syystä tai toisesta. Syksyllä minulla ei todellisuudessa ollut hirveästi tietoa syömästäni ruoasta. Söin mutu-tuntumalla, luultavasti (en muista kunnolla) tyyliin joka toinen päivä vähärasvaisesti ja joka toinen vähähiilihydraattisesti. Luotin myös liikaa liikunnan laihduttavaan vaikutukseen. Tietenkin liikunta on aina hyväksi, syksyn ansiosta jaksan nyt liikkua useasti viikossa.

Uskon olevani nyt oikealla tiellä. Hiilihydraattien välttely sopii minulle. Jaksan ihan normaalisti urheilla, eikä aivotoimintanikaan ole pysähtynyt glukoosin puutteen takia. ;) Tottakai on ikävä tuorepastaa ja vaaleaa leipää, mutta ne eivät ole niiden hiilihydraattimäärien arvoisia herkkuja. Eilen oli melkein fyysisesti vaikeaa ohittaa leipätiski ruokalassa, mutta onnistuin siinä. Jossain vaiheessa sen välttely on itsestäänselvää, kunhan vaan nyt jaksan pysyä erossa.

Olen muuten kerran aiemmin laihtunut, mutta en osaa sanoa miksi. En siis muista yhtään, mitä tein oikein. Pyöräilin silloin todella paljon, ehkä se vaikutti asiaan. Arkiaktiivisuuten oli myös nykyistä korkeampaa, kiitos esimerkiksi koiran ulkoilutuksen. Kokonaispudotus oli silloin reilut 10 kg, aikaa meni jotain 2-3 vuotta. Alimmillani painoin 52 kg 18-vuotiaana.

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Opiskelijaruokaa

Jes, söin tänään koululla ja onnistuin jättämään hiilarilisukkeet pois ruoastani! En siis ottanut sitä normaalia kolmea palaa vaaleaa leipää, enkä perunaa tai riisiäkään. Kebab salaatilla piimän kera riitti ihan hyvin, eikä tullut sitä normaalia tunkkaista oloa.

Koululla on halpaa syödä, ateria maksaa vain 2,60 euroa. Ongelmaksi muodostuukin sitten ruoan laatu. Tuolla hinnalla panostetaan hiilihydraattilisukkeisiin. Ruokaloiden salaattipöydät eivät myöskään ole houkuttelevia, en pidä raasteista. Toisaalta, hinta on vain 60 senttiä esimerkiksi sämpylää kalliimpi, joten jotain kannattaa syödä. Ennakointi on myös pop, viikonloppuna voi vaikka katsastaa seuraavan viikon ruokalistat ja päättää niiden perusteella missä syö ja mitä.

maanantai 2. helmikuuta 2009

The last day after the night before

Kuukauden ensimmäinen ja viimeinen krapula on nyt sitten kärsitty, ei tule oloa ikävä. Eilinen olo oli tosin varsin siedettävä. Tänään huomaa vatsassa, että hiilareita tuli syötyä aika reippaasti, yök. Ehkä tämä olo on tarpeellinen muistutus, että tärkkelystä ei kannata syödä yhtäkkiä suuria määriä. Tietenkin asia on eri, jos on tottunut syömään runsaasti hiilareita.

Odotan mielenkiinnolla mittojeni pienentymistä helmikuun aikana. Tammikuussa kärsin kolme krapulaa, plus 31.12. ja 1.2. olleet dagen efterit, ilman niitä todennäköisesti olisin laihtunut nopeammin. Kuulostan nyt jo melkein alkoholistilta, mutta puolustuksekseni voin sanoa, että joulukuu meni melkein tipattomana. Ja mä olen teekkari.