perjantai 6. maaliskuuta 2009

Omituinen sudenkuoppa

On hienoa huomata edistyneensä, ja siitä toivottavasti saa rutkasti lisämotivaatiota. Joskus kuitenkin minulle on vaarassa käydä niin, että tulosten näkyessä tekee mieli syödä kaikkea epäterveellistä ja olla liikkumatta. Olenhan edistynyt "repsahduksistani" huolimatta, joten mitä väliä jos nyt vaikka syönkin pari karjalanpiirakkaa? Oikeastihan niillä satunnaisilla jäätelöannoksilla ei ole väliä, kunhan ne pysyvät satunnaisina!

Yksi aiempi laihdutukseni on osittain saattanut kaatua onnistumisen jälkeiseen mässäilyyn. Muitakin tekijöitä oli, lähinnä hillitön stressi ja unettomuus, mutta osasyy saattoi olla juuri tuo alitajunnan luulo, että mä saankin syödä mitä vaan, milloin vaan, miten paljon vaan.

Onko kenelläkään muulla ollut samanlaisia tuntemuksia?

6 kommenttia:

Tiitula kirjoitti...

Heti aluksi onnittelut pienentyneestä vaatekoosta! :) Minä kuulun tähän samaan joukkoon, joka antaa itselleen luvan mässätä heti kun painoa on enemmän tippunut ja sitten ollaankin taas lähtöpisteessä. Et siis ole ainoa :) Nyt tällä projektilla pyrin kyllä lopulliseen muutokseen ja yritän kouluttaa alitajuntaani. Se tässä on varmasti pahin este omalla kohdalla.

Montana kirjoitti...

Kiitos! Kiva kuulla, etten ole ainoa noin "omituisesti" ajatteleva, vaikka tietenkin on harmi että kamppailet saman ongelman kanssa.

Sanelma kirjoitti...

Voi kyllä! Monesti on tullut pikavauhdilla pudotettua painoa. Ja sitten kun on ollut tyytyväinen tuloksiin (jota on vahvistanut ympäristön "oletpas laihtunut kovasti"-kommentit) niin hyvin nopeasti on tapahtunut paluu vanhoihin elämäntapoihin...

Sitä kuvittelee, että kun on hoikka niin voi ihan hyvin syödä hampurilaisaterian...ja siitä se sitten lähtee.

Montana kirjoitti...

Okei, ihan selkeästi en ole omituinen! Miksei missään laihdutusoppaassa tms. puhuta tästä ilmiöstä? Aina vain kerrotaan, kuinka tulokset motivoivat ja saavat jatkamaan.

Mässäilystä tosiaan tulee huono olo, ja se turvottaa useammaksi päiväksi (en usko, että kukaan voi lihoa kiloa päivässä). Miksi siis teen sitä joskus?

Maarit kirjoitti...

Täällä on myös yksi jolla on tämä ongelma. Se on se ajatus, että no niin, olen laihtunut vaikka repsahdinkin välillä. Sitä kun on niin herkkusuu, etsii oikein alitajuisesti syitä syödä herkkuja. Mutta olen nyt tämän projektini aikana syönyt tasaisesti niitä herkkuja, etten repsahtaisi sellaisiin kamaliin mässypäiviin ja siinä onnistunutkin:)

Montana kirjoitti...

Susanna: mä olen nyt syönyt tummaa suklaata palan päivässä, se on toistaiseksi toiminut ja pitänyt suuremmat mässäilyhimot kurissa. Hyvä että sinullakin toimii tasainen herkuttelu. :)