Hei te kaikki muut ruokaremontoijat: miten perheenne/kumppaninne on suhtautunut ruokaremonttiinne?
Täällä suhtautuminen on toistaiseksi ollut varsin hyvä. Normiruokamme on jo aiemmin ollut varsin karppia, eli emme ole aikoihin syöneet riisiä tai pastaa, perunaakin suht harvoin. Sain jo aikaisemmin miehen vaihtamaan täysjyväpastaan. Minä olin se suurempi tärkkelyssyöppö, miehelle taas maistuu paremmin sokerijuomat (kokis, juissi).
Meidän molempien ruokatottumukset ovat muuttuneet tämän suhteen myötä. Mies on oppinut tykkäämään avokadosta ja kookosmaidosta, teemme vielä töitä parsa- ja kukkakaalin kanssa, minä taas olen oppinut syömään pääruokia ilman maitoa ja kananmunaa miehen allergioiden takia. Onneksi nykyisin on olemassa erilaisia soija- ja kauramaitotuotteita, mutta niitä tulee käytettyä harvoin. Odotan mielenkiinnolla seuraavaa pizzapäivää, minä aion tehdä pizzani uunivuokaan ilman pohjaa, ja miehelle tietenkin tulee pizza ilman juustoa. Tosin ei sekään kuulemma sitä pohjaa tarvitse, eli täytyy varmaan hankkia toinenkin uunivuoka...
Tämä aihe tuli mieleen, kun haluan carbonara-kastiketta. Hmmh, se varmaan onnistuu myös kaurakermaan...
Äitini ei tiedä tästä vielä mitään, isi on ollut kannustava. Isi taisi joskus itse olla zonella, ja suositteli sitä minullekin.
6 kommenttia:
Olen joskus kuullut "karppipitsan" tehtävän lihamurekkeen tyyliselle pohjalle, eli omavalintaista jauhelihaa ja kananmunaa, about :) Voipi tulla aika tuhtia!
Täällä suhtautuminen on ollut erinomaista, koska ennen leivoin kaikkia herkkuja ja piirakoita, ja sitten olin ärsyyntynyt jos avopuolisoni ei maistanut niitä. Eli minun laihduttamisen myötä avopuolisoltanikin on lähtenyt kuin kaupan päälle pari kiloa. Mä olen meidän taloudessa se herkuttelija, avopuoliso joskus poikamiesaikoinaan jopa ollut kaksi päivää syömättä mitään -- tämän katon alla sellaista ei tulisi ikipäivänä tapahtumaan.
Toinen puoliskoni on ottanut muutoksen hyvin myönteisesti vastaan ja ottaa itsekin osaa 3 kuukauden karkkilakolla (maksaa minulle 50 e, jos ei pidä). Meistä avopuolisoni on enemmän makurisuu eli kaikki makea menee, kun minulle taas maistuu kaikki vaalea hiilihydraatti. Onneksi molemmille maistuu rehut. Täysjyväpastan ja -riisin kanssa on vielä miehen puolelta totuttelua. Omasta mielestä se on erittäin hyvää :) Tarkoitus olisi lähiaikoina alkaa ottamaan salaatti joka päiväiseksi tavaksi lämpimän ruuan kanssa.
Meillä mies syö kuten ennenkin, muttei "puutu" mun syömiisiin. Pyritään tekemään sellaisia ruokia, että miehelle sitten vaan perunaa/pastaa lisäksi siihen.. Eilen hän kyllä totes et mun mantelileivät näyttää hyviltä, että miks hän ei saa niitä =D.
-Kukka-Maari
Keittiövaaka: huhhuh, sellaisesta pohjasta lähtisi ainakin nälkä!
tuulis: 2 päivää syömättä kuulostaa aika extremeltä! Minä jo ihmettelen sitä, kun oma avopuolisoni voi ihan hyvin syödä vain kerran päivässä.
Tiitula: hienoa, että puolisosi tukee sinua. :)
Kukka-Maari: mantelileivät ovat tosiaan yllättävän hyviä!
Omenainen: kuulostaa tosi ihanalta tuo miehesi tuki! :) Itse olen niin onnellinen, että oman mieheni herkut, eli juissi ja kokis, eivät nappaa.
Lähetä kommentti